Harmaa (v)alue

Blogi

Harmaa (v)alue

Suomessa ei liene enää ainuttakaan ihmistä, jolle ei olisi selvinnyt, että maassamme on hoitajapula. Syitä on monia, enkä lähde niitä tässä blogissa sen enempää pohtimaan. Pula työntekijöistä on käynnistänyt kasvavan trendin, jossa yritykset tarjoavat lyhyt- ja pitkäaikaisia sijaisia – siis hoitajia – sotepalveluiden tuottajille. Ilmiö sinänsä ei ole uusi, mutta selvää on, että juuri nyt on käynnissä ”buumi”. Esimerkiksi TE-palveluiden kautta saamani tiedon mukaan starttirahahakemusten joukossa sotealalle aikovien yritysten määrä on selvästi korostunut viime aikoina.

Alan yrittäjäksi ryhtyessäni ehkä suurin kysymysmerkki oli, kuuluuko yritykseni Sijaishoitajat Suomi Oy arvonlisäverovelvollisuuden piiriin. Tiesin, että on yrityksiä, jotka veloittavat ja tilittävät sijaisten toimittamisesta arvonlisäveron. Tiesin, että on myös niitä, jotka eivät näin tee. Suomalaisessa verolainsäädännössä on todettu, että sosiaalipalveluiden tuottaminen tai alihankinta voidaan katsoa arvonlisäverovapaaksi. Niinpä itsekin lähdin aluksi siitä ajatuksesta, että yritykseni ei tarvitsisi toimittaa arvonlisäveroa.

Avoimuus ja rehellisyys ovat arvoja, joista en voi tinkiä. Raitis on avoin ja rehellinen. Siksi halusin heti alussa varmistaa, että tulkintani verovapaudesta on oikein. Olen soittanut lukuisia soittoja verottajalle, tehnyt kirjallisen ohjauspyynnön ja kirjoittanut lisäselvityksiä saadakseni lopulta seuraavan lausunnon:

Työvoiman vuokraus sosiaalihuoltoalalla ei ole arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelun myyntiä. Työvoiman vuokrauksesta sosiaalihuoltopalveluiden tuottamista varten on suoritettava arvonlisävero, joten yhtiötä ei poisteta arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.

Työvoiman vuokraus ei ole arvonlisäverotonta sosiaalihuoltoa siinäkään tapauksessa, että vuokrattava työvoima on terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoimaa, kun tämä työvoima vuokrataan sosiaalihuoltopalveluiden suorittamista varten. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimenkuvaan voi tällöin kuulua sosiaalihuollon palvelujen suorittamisen ohessa myös joitain pienimuotoisia terveydenhuollon palveluja kuten lääkkeiden jakamista ja verenpaineen mittaamista. Kun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoima vuokrataan kuitenkin pääasiallisesti sosiaalihuollon palvelujen suorittamista varten, kyse on arvonlisäverollisen palvelun myynnistä.

Yritykseni vuokraa työvoimaa asiakkaille, jotka tuottavat nimenomaan sosiaalihuollon palveluita: kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen palveluita. Näin ollen on selvää, että jos haluan yritykseni toimivan vastuullisesti lakien ja asetusten mukaisesti, arvonlisävero on perittävä ja toimitettava valtiolle. Jos yritys tuottaisi sosiaalihuollon palveluita suoraan henkilöasiakkaille, toiminta voisi tältä osin olla arvonlisäverotonta.

Verottaja on määritellyt harmaan talouden seuraavasti:

Harmaa talous on toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi.

Kun kaksi sijaisia toimittavaa yritystä kilpailee asiakkaista ja toimeksiannoista, se kumpi laskuttaa vähemmän, voittaa kilpailun. Tai saa ainakin selvän kilpailuedun. Vastuu lakisääteisten verojen (tässä tapauksessa 24% arvonlisäveroa) asianmukaisesta hoitamisesta on aina myyjällä. Asiakas voi huoletta käyttää palveluita ja maksaa sen, mitä myyjä veloittaa.

Käyttämällä väärin perustein arvonlisäverottomaksi tulkittuja palveluita tuetaan harmaata taloutta ja vääristetään kilpailua. Vaikka kunnilla, kaupungeilla ja hyvinvointialueilla on laaja vähennysoikeus sote-palveluiden tuottamiseen liittyvien ostojen arvonlisäveroista, ensisijainen valinta tuntuu olevan yritys, jonka tosiasiallinen hinta voi olla jopa suurempi, mutta puuttuvan arvonlisäveron vuoksi lasku pienempi. Paine sote-budjettien kurissa pitämiseen on kova, eivätkä veronpalautukset näy välttämättä tänä vuonna. Blogini sote-leikkurista voit lukea täältä.

Hyvinvointialueiden ottaessa vastuun sote-palveluista, siirtyy myös vastuu ostajana. Toivoa sopii, että keskisuomalaiset päättäjät osallistuvat harmaan talouden torjuntaan ja välttävät sotealan kilpailun vääristämistä.


Lisätty 18.07.2022