Asterista Obeliin

Blogi

Asterista Obeliin

Oletko kuullut Asterista? Seuraavaksi tulee Obel.



Istuessani edellisellä kaudella Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa, tehtiin päätös hankkia uuden sairaalan rinnalle asiakas- ja potilastietojärjestelmä Aster. Kuten kaikki tietävät, hanke ajautui nousseiden kustannusten myötä vastatuuleen. Lopulta istuva valtuusto teki päätöksen pysäyttää ja haudata hanke. Kun päätös tehtiin, olin huomaavinani yleisessä keskustelussa suoranaista pilkkaa ja ivaa. Oltiin tyytyväisiä, että mokoma kallis himmeli haudattiin. Mutta oliko se pelkästään hyvä asia, että Aster-järjestelmä kuopattiin? Ei ollut. Samalla menetettiin ainakin kaksi isoa mahdollisuutta, joista kumpikin tarkoittaa merkittävien säästöjen menettämistä pitkällä tähtäimellä.

Asterin oli tarkoitus yhdistää sosiaali- ja terveyspuolen tietojärjestelmät yhteen kokonaisuuteen. Kun ihminen sairastuu vakavasti, on hänellä kohonnut riski päätyä terveyspalveluiden lisäksi sosiaalipalvelujen asiakkaaksi. Aster olisi toteutuessaan mahdollistanut terveyden aiheuttamien sosiaalisten riskien tunnistamisen aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Kun yksilön elämäntilanteeseen liittyviin riskitekijöihin tarjotaan oikea-aikaisia ja ennaltaehkäiseviä palveluita, vältytään kohtaloilta, joiden seuraukset ovat toisaalta murheellisia - toisaalta kalliita yhteiskunnalle.

Toinen potentiaali, joka Asterissa menetettiin, liittyy tekoälyyn. Tulevaisuudessa terveystietojemme analysointi tulee perustumaan yhä enemmän automaattiseen analyysiin. Tietokone käy läpi terveystietojamme, geeniperimäämme, ikäämme, ammattiamme ja niin edelleen. Minä tulen saamaan tulevaisuudessa sähköisen viestin tekoälyltä, joka kertoo ikääntymiseni vuoksi kohonneesta verenpainetautiriskistä. Kun minun terveysriskit tunnistetaan ja tutkitaan yhä aiemmin, pysyn terveempänä ja elän pidempään. Samalla yhteiskunta (veronmaksajat) välttyy sairauksien aiheuttamilta kustannuksilta. Yksityiset sote-yritykset kehittävät kiivaasti tämän puolen osaamista ja teknologiaa. Julkinen jää jälkeen, eikä se ainakaan minusta ole ilon tai ivan aihe.

Edellisiin ajatuksiin nojaten väitän, että Keski-Suomen hyvinvointialueella tullaan hyvin pian käynnistämään uusi järjestelmähanke. Asterin tilalle tulee "Obeli", jonka hankinnassa liikkuvat rahasummat tulevat kuulostamaan tähtitieteellisiltä. Kun kustannukset jaetaan kaikkien keskisuomalaisten (n. 270 000) kesken, yhtä asukasta kohden syntyvät kustannukset kuitataan lopulta hyödyillä, jotka saavutetaan mm. sote-tietojen yhdistämisellä ja tekoälyn soveltamisella.

Tuleva järjestelmähanke pitää valmistella parasta saatavilla olevaa osaamista hyödyntäen ja julkisten hankintalakien kirjainta tarkkaan lukien. KSSHP:n johtoa on moitittu Aster-hankkeen tiimoilta. Hankintapäätöksen tehnyttä valtuustoa (johon itsekin kuuluin) en ole kuullut moititun. Olisiko ollut aihetta? Kyllä olisi. Valtuuston olisi pitänyt osata pyytää väliaikatietoja useammin. Pyydetyn tiedon olisi pitänyt olla tarkempaa. Tietoa olisi pitänyt ymmärtää paremmin ja annettu tieto olisi pitänyt uskaltaa kyseenalaistaa. Toivoa sopii, että tulevaan aluevaltuustoon valitaan päättäjiä, joilla on kykyä, kokemusta ja rohkeutta. It-alan asiantuntemuksestakaan ei olisi välttämättä haittaa. Asterista pitää oppia.

Vuonna 2018 tehdyn tutkielman mukaan 61% kaikista ohjelmistoprojekteista epäonnistuu jollakin tavalla. Iso osa projekteista keskeytetään ennen ohjelmiston valmistumista. Ei tämä Aster ehkä ollutkaan kovin ainutlaatuinen tapaus. Eikä syy luopua uuden teknologian hankkeista Keski-Suomessa.

Lähde:
IT-projektien ongelmat julkisella sektorilla (Otto Juntunen, Jyväskylän yliopisto)

Kommentoi blogia-->


Lisätty 20.01.2022