Suurten ikäluokkien ikääntymisilmiö
Suurten ikäluokkien ikääntymisilmiö
Kirjoitin äskettäin twiitin, jossa hieman uhmakkaasti väitän: ”Suurten ikäluokkien ikääntymisilmiö uhkaa arvokasta vanhuutta.”. Tässä blogissa pyrin kuvaamaan, mitä tällä suurten ikäluokkien ikääntymisilmiöllä tarkoitan.
Suomessa syntyi sotien jälkeisinä vuosina 1945-1950 keskimäärin 100 000 ihmistä vuodessa. Ennen tätä, vuonna 1944 syntyneisyys oli Helsingin Sanomien mukaan hieman alle 80 000 ihmistä. Toisin sanoen, seuraavana kuutena vuotena syntyi joka vuosi 20 000 ihmistä enemmän. Sukupolvea kutsutaan ”suuriksi ikäluokiksi” koska tuolloin vuosittainen syntyvyys oli merkittävästi suurempaa, kuin ennen ja jälkeen ajanjakson.
Mainittuina vuosina syntyi yhteensä noin 600 000 Suomen kansalaista. Sukupolven vanhimmat, eli 1945 syntyneet saavuttavat muutaman vuoden päästä kunniakkaan 80:n vuoden iän. Jos kaikki suurten ikäluokkien seniorit olisivat yhä elossa vuonna 2030, olisi meillä alle kymmenessä vuodessa vietetty 80-vuotispäiviä kuusisataatuhatta kertaa.
Kuten edellisessä lauseessa kirjoitin: jos. Miesten eliniänennuste tammikuussa 1945 oli noin 54 vuotta. Jos olisin syntynyt tuolloin, minun ei pitänyt olla enää elossa. Suomalaisten eliniän ennusteet ovat kuitenkin kasvaneet vuosien saatossa. Tästä on kiittäminen ennen kaikkea yhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, joka takaa kaikille kansalaisille pääsyn terveydentilan vaatimien palveluiden äärelle. Vajaat kaksi vuotta sitten julkaistun eliniänennusteen mukaan tammikuussa -45 syntyneelle oli tullut lisää elinaikaa keskimäärin 22 vuotta (odote n. 76 vuotta)!
Jos tosiaan olisin tammikuussa 1945 syntynyt mies, olisin keskimääräisen todennäköisyyden mukaan valitettavasti kuollut tämän vuoden helmikuussa. Jos olisin elänyt tervettä ja onnellista elämää, jossa työ ja lepo olisivat olleet tasapainossa, saattaisin olla hyvinkin elossa. Vireä pappa, jolla on vielä runsaasti arvokkaita elinvuosia jäljellä. Naisten eliniän odote on miehiä paljon pidempi. Tammikuussa 1945 syntynyt nainen elää keskimäärin lähes 82-vuotiaaksi eli ”keskimääräinen mummo” elää vielä viisi vuotta marraskuuhun 2026.
Koska eliniän ennuste on noussut ja tulee todennäköisesti jatkossakin nousemaan, on hyvin vaikea ennustaa, kuinka moni suurten ikäluokkien lapsista on elossa vielä vuonna 2030. Heistä jokainen on joka tapauksessa täyttänyt tuolloin 80-vuotta. Merkittävä ikä, joka taas tarkoittaa tilastojen valossa todennäköisesti säännöllistä sote-palveluasiakkuutta. Blogin lopussa viittaamani lähteen mukaan vuonna 2015 säännöllisen kotihoidon asiakkaan keski-ikä oli juurikin kahdeksankymmentä vuotta. Sama lähde kertoo, että vastaavana vuonna tehostetussa palveluasumisessa keski-ikä oli 83,6 vuotta. Nuorimmat suurten ikäluokkien edustajat saavuttavat tämän iän vuonna 2033. Tuona vuonna keskimääräinen suuria ikäluokkia edustava mummo tai pappa asuu tehostetun hoivapalvelun asumisyksikössä.
Toivon tämän kirjoituksen selventävän, mitä tarkoitan suurten ikäluokkien ikääntymisilmiöllä. Jotta yhteiskuntamme selviäisi kunnialla tästä ilmiöstä. Jotta kaikilla olisi oikeus arvokaaseen vanhuuteen myös vuonna 2030, meidän on valmistauduttava. Tulemme tarvitsemaan lisää kotihoidon palveluita, tehostetun palveluasumisen paikkoja ja kyllä – lisää hoitajia. Tilanteessa, jossa alaa vaivaa jo nyt työntekijäpula.
Lähteet:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131931/Tr02_17.pdf?sequence=5
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003519924.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006398719.html
Lisätty 20.11.2021
-
Konneveden väestöennuste 2040
Kuntavaalit lähestyvät. Sen alkaa huomaamaan ainakin tiettyjen agendojen ympärillä kiihtyvänä […]
-
Kallis vuokratyövoima
Meillä ihmisillä on taipumus pitää totena mitä yleisesti sanotaan. Se voi käydä kukkarolle ka[…]
-
Harmaa (v)alue
Suomessa ei liene enää ainuttakaan ihmistä, jolle ei olisi selvinnyt, että maassamme on hoitajap[…]
-
Hyvää kesää!
Edellisestä blogistani on vierähtänyt aikaa enemmän kuin piti. Niin käy, kun elämässä kaikki[…]
-
Hyvä paha hyvinvointialue
Istuessani tänään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa tulin yhä vakuuttuneemm[…]
-
Vettä ja leipää
Olisitko valmis elämään vedellä ja leivällä loppuvuoden? Entä jos sinulle kerrottaisiin, ett[…]
-
KKK
Mikä saa suomalaisen heteromiehen lähtemään hoitoalalle töihin? Tuleeko yllätyksenä jos totea[…]
-
Asterista Obeliin
Oletko kuullut Asterista? Seuraavaksi tulee Obel.

Istue[…] -
Sote-keskustelun unohdettu sukupuoli
Kumpi sukupuoli sinulle tulee mieleen, kun ajattelet sanaa SOTE?
Meillä keskustellaan paljon sii[…] -
Työlainsäädäntö- ja työehtosopimuskoulutusta esimiehille
Olen omin silmin nähnyt erään suuren sote-yrityksen johtohenkilön kertomassa tarinaa ensimmäisi[…]
-
Vaiettu kansansairaus
Alkoholiperäisiin sairauksiin ja alkoholimyrkytykseen kuoli vuonna 2020 noin 1700 suomalaista.
<[…] -
Hankinnat kohti pientä ja paikallista
Hyvinvointialueet tulevat olemaan suuria asiakkaita sote-palveluita tarjoaville yrityksille. On päi[…]
-
Pienten kuntien yllätysmomentti
Sanovat, ettei pienistä kunnista voi päästä ehdokkaita läpi aluevaltuustoon. Keski-Suomessa Jyv[…]
-
Elämäni paras joulu
Kuukausi ennen jouluaattoa, marraskuun 24. päivä sain aamupäivällä tekstiviestin, joka tulisi m[…]
-
Onko hoivakoti elämän loppu?
On. Lopulta. Mutta ennen sitä, on ihmisellä mahdollisuus nauttia elämästään vielä silloinkin,[…]
-
Äänestämättä jättäminen on äänestämistä
Tuntuuko siltä, ettet osaa kiinnostua politiikasta? Tuntuuko siltä, että puolueet ovat loppujen l[…]
-
Kärkiteemana arvokas vanhuus
Suomessa syntyi vuosina 1945-1950 vuosittain keskimäärin noin satatuhatta ihmistä. Vertailun vuok[…]
-
Kärkiteemana lääkkeet hoitajapulaan
Sote-uudistuksessa päätetään sote-palveluista, joiden keskiössä ovat hoitajat. Hyvinvoiva hoit[…]
-
Kärkiteemana pienten kuntien palvelut
Pienissä kunnissa asuvien sote-palvelut eivät saa olennaisesti heikentyä nykyisestä tasosta. Sot[…]
